Marco Lo Muscio soittaa: K.Emerson: Fanfare for the common man

Vesa Anttosen kommentti:

Kännykkäkameravideo_ No juu, milloin Emersonia kiitellään modernin klassisen käsittelystä, milloin äijää itseään tuuletetaan tuohon tapaan. Taltiolla oleva, levästi rupinen soundi kuulosti varmaankin alkuperäisemmältä, eli putket sinisenä huudatetulta B-kolmoselta, kuin liveääni paikan päällä..

Hyvä tatsi sinänsä. Tuon tyyppisen tavaran esittäminen isoilla urvuilla ei kuulosta tänä päivänä epäuskottavalta, turhalta kikkailulta tai vain silkalta showlta. Virtanen syttyy yllättävän hyvin noihin kiivaampiin komppeihin, eikä aiheuta juurikaan sitä perinteistä puuromaisuutta, johon on totuttu esim. Widorissa ja vastaavissa urkuhurvitteluissa.

Valtion virassa?

Kahvisaaren kokko

Kahvisaaren koko oli lähinnä. Mukkulan rockin sävelet kuuluivat vienosti.

Juhannus on kiireetöntä aikaa

On kuin kilpikonnat sanoisivat meille: Rauhoitu.

Marco La Muscio

Italialainen urkuri säveltäjä Marco La Muscio soitti ohjelman joka on parhaiten vastannut kesäisenä illan musiikki tunnelmia. Ohjelma oli amerikkalais, anglosaksinen (ja norjalainen) jazzsäveltäjineen ja joiden teokset oli täysin uusia minulle. Konsertti oli myös ensimmäinen josta kukaan ei poistunut kesken kaiken. Urkuri oli sovittanut ja tehnyt kaikesta omat sovitukset ja transkriptiot kuin amerikkalais-anglosaksissa urkumaailmassa on tapana.

Rekisteröinnit olivat kovahkoja aika ei riittänyt ja urkua viritettiin viimeisiin minuutteihin asti. Laskeva lämpötila teki tepposensa vireeseen.

Yleisö piti illan iloisesta esityksestä ja nautti kuulemastaan.

Marco Lo Muscio soittaa: K.Emerson: Fanfare for the common man

Urkurin levytyksistä on luettelo ja muutamista urista on mp3 näytteitä. Curriculum

Säveltäjät Ravel, Garbarek, Emerson, Hovhaness, Jarret, La Muscio ja Copland.

Palvelutalopeli

1985 kävin ohjelmoija-suunnittelijakurssin. Yksi kurssilainen kehitti liikkeen johdolle tarkoitetun pelin jossa pystyi ennustamaan yrityksen oletetun tuloksen erilaisilla panostuksilla markkinointiin ja mainontaan.

Sosiaalipalveluita ajatellen voisi kehittää hoivayrittäjille pelin jossa vois tutkia minkälaisia panostuksia kannattanee laittaa asiakkaiden toimintakykyyn.

Jumppareilta aletaan periä vuokraa Heinäkadun kuntosalin käytöstä. Asukkaille salin käyttö on edelleen ilmasta. Seuraavassa pohditaan tilannetta jossa jumpat siirretään fysioterapeuttien tiloihin.

Kuntoutukset talon ulkopuolella -
Riittävätkö Lahden invataksit?

Invataksi ajaa päivässä 12 tunnin aikana 19 ajoa. Jumppa ajot olisivat klo 8 - 16 välillä huippu klo 9 - 12.

Jumppia 25 asiakasta 2 kertaa viikossa on yhteensä 50 jumppaa. Matkoja kertyy viikossa 100, Jumpat keskittyvät päiville keskimäärin 4 päivälle. Matkaa per päivä tulee keskimäärin 26
Takseja tarvitaan päivää kohti 2.5

Avustuksen lisätyöt

• Taksin tilauspuhelut 5 kertaa jumppa 70, viikossa 300
• Huolehdittava saattaja 13 asukkaalle
  
• Asukkaita puettava ulos päivässä 13
• Asukkaita riisuttava 13

Vaikutukset talon toimintaan

Talon säännölliseen toimintaan kuuluu puutarha kaksi kertaa viikossa ja keilaus kerran kuukaudessa. Torstaisin on ns. torstaitouhut ja kahvi-ilta sekä tiistaisin peli-ilta.

Kun asukas siirtää kuntoutuksensa talon ulkopuolelle niin asukkaan aika ei enää riittäne puutarhatoimintaan., aikaa tarvitaan fysioterapeutin luona käynteihin. Tuetun asumisen asiakkailla joudutaan järjestämään kulkemiset ja saattaja mukaan. Asiakas tuskin jaksaa käydä riittävästi jumpalla. Myöskään Lahden invataksit eivät tule riittämään. Toisaalta vapaa-ajan henkilöt vapautuisivat kuntoutusjärjestelyiden hoitamiseen

Ps.

Jumpparit alkanevat jumppaamaan asiakkaitaan asiakkaan kotona. Jumppari joutuisi maksamaan vuositasolla 150€ asiakasta kohti. Kesken sopimuskausien ei ole mahdollista siirtää kuluja Kelan maksettavaksi.

Jumpparit ovat kuntosalikäynneillä laittaneet asiakkaansa seisomatelineeseen. Palvelu jää pois kun jumpparit eivät käytä salia. Päivittäin tulisi 13 seisomaan laittoa lisää. Jumpparit ovat myös ohjanneet maksutta opiskelijoita seisomatelineiden ja muitten laitteiden käytössä. 1.7.07 AP

Viikon vipinää

Maanantaina ajoin keskussairaalaan kontrollikäynnille mopolla kun invataksit olivat kiireiset. Tietyöt ovat entisen raviradan rinteessä joten pyöräilijän kannattaa valita toinen reitti. Satoi hiukkasen. Palasin Jalkarannan kautta. Palvelulinja 35 ajaa viimeisen vuoron keskussairaalalta klo 13.15 vaikka vastaanottotoiminta jatkuu vielä.

Maanantain Kesäillan urkumusiikissa Mukkulan kanttoriurkuri Marjaa Liimatainen soitti vaativan ohjelman jossa oli säveltäjinä Krebs ja Guilmant. Krebs oli 20 minuuttia pitkähkö kyllästyttävä teos vaikka Bach sanoi "Es ist nür ein Krebs on meiner Bach". (Purossani on vain yksi rapu) kuvatessaan oppilaitaan. Guilmatin sonaatin railakas kieliäänikertarekistöröinti oli yläkerrassa kovahko Petrin mukaan. Konserttiin tulevan kannattaa valita istuinpaikaksi eteinen jossa urun sointi on miellyttävän vaimea (vrt. Sibeliustalo jossa Kiviniemi ja Ericsson käytti vahvistinta!). Opin asisan 1980 iltävaltaliselta urkuri Hans Haselböckiltä joka istui kaikki konsertit eteisessä.

Kaiken kaikkiaan Liimataisen suoritus oli kunnioitettava. Guilmantia olen kuullut kahdesti 40 vuoden aikana ja sopi todella hyvin kesäillan urkumusiikkisarjaan. Kiitos Pauli Pietiläiselle joka Kalevi Kiviniemen tapaan antaa esiintymistilaa lahtelaisille kollegoilleen.

Tiistaiaamuna aamulenkillä Kahvipaussissa nuoresta kahvilamyyjästä vanha avioliitossa oleva mies totesi: kyllä neitistä voisi tonnin tarjota... Sitten oli apteekki vuorossa (keskustelu ei vaikuttanut asiaan). Reseptien käsittely vie aikaa kaksikymmentä minuuttia ja koko käynti tunnin verran. Apteekissa on todella tarkkaan huomioitu ettei tule virhetoimituksia. Kelan paperisota kuitenkin ihmetyttää. Prosessin aikana oli aikaa proviisori Petrin kanssa analysoida edellisen illan konserttia. Petri on lahtelaisen urkumusiikin voimavara. Tekee levyihin selostukset ja varmistaa ettei urkuviikon ohjelmien asiatiedot ovat oikein.
Viikon lääkkeiden laitto dosettiin vien puolisen tuntia. Käytännössä aikaa kuluu kaksi tuntia apteekkikäynteineen. Iltapäivän pesin pyykkiä kaksi koneellista, noin nelisen tuntia ja blogasin,

Illalla Heinolan kesäteatterissa oli musikaali Lainahöyhenissä. Rooleissa mm. Markku Nenonen, Eero Saarinen, Oiva Lohtander, Sinikka Sokka, Oula Kitti. Jenni Kitti ja Hanna-Riikka Siitonen. Broadway musikaali on sisällöltään ajankohtainen. Vaikeita ja jopa kipeitä asioita (homoutta) käsitellään villin koomisesti ja mukana on vauhdikkaita musiikkinumeroita tanssilla (kuusi miestä naisina kahden aidon kanssa) ja höyhenillä maustettuna. Orkesterin puhaltimet kokivat viritys ongelmia niin kuin ulkona tuleekin, 440 a:n vire laskee hertzin kolmea astetta kohti (esitys kesti vartin yli kaksi tuntia. Miksauksessa laulu jäi alle mm. Hanna-Riikan loppusoolo. Neljän tunnin käynti. Paikalla ole kolme Lehtimäen ja kaksi Reissu-Ruoti Oy: linja-autoa.

Keskiviikko aamuna kysyin satamasta kokosta. Kahvilamyyjä sanoi että järjestäjillä ei ole varaa palkata järjestysmiehiä. Ilmaiset kokkojuhlat ovat harvinaisia Lahdessa. Yleensä näyttää olevan 10€ pääsymaksu (25€ perhe) ohjelman kulujen peittämiseksi. Mukkula ei ehtinyt rakentaa kokkoa viranomaisten sataman päätöksen venyessä. Herrasmannissa on kokko (9 km). Satamassa on kokon korvikkeena kuitenkin sambakarnevaali!

Keskiviikon iltapäivällä osallistuin Heinäkatulaisten Ankkalammenretkelle Launeen perhepuistoon (kartassa niemellä Sorsalampi). Ei ole ollut kertaakaan ettei olisi satanut - tällä kertaa tuli muutama pisara. Ihmettelin kerrosmaisia metallikaukaloita , liitokiekkojen säilytystelineitä joihin henkilökunta korjasi frisbeitä. Havaitsin ensimmäistä kertaa golf kentän 9 reikineen. Iltaisin petataan fribee-golfia. Kypärä on tarpeellinen varuste ettei kolahda päähän. Aamulla sai lähtöpaukkunsa puistoon rakennettava jäähalli 1,3 miljoonaa € (Sibeluistalon halpaurkuversio maksoi 1,2 miljoonaa €). Heräsi ajatus että Sibeliustalon urut olisi voinut sijoittaakin sinne ja olisi voitu soitta Emil Waldteufelin luistelijan valssia.

Päivällisen jälkeen saunaan ja iltasella nauttimaan satamaan lokkien jota kuulee myös Myrskyluodon Maijassa (Lasse Mårtensonin sävellys).

Sibeliustalo - väärä paikka uruille

Erkki Krohn keräsi urun väärään paikkaan. Keskustelin kaksi vuotta sitten Virtasen urkutehtaan johtajan kanssa. Pertti Metsävuo oli sitä mieltä ettei siellä ole uruille riittävää käyttöä ja mainitsi esimerkkinä Finlandia talon.

Urut olisi pitänyt rakentaa joko Lahti Hallin tai Trion "urkuaulaan" Philadelfiassa on ent. Wanamakerin tavaratalo jossa soi yli 400 äänikertaiset urut 15000 kuulijalle kaksi kertaa päivässä.

Urkujen soinnissa olisi pitänyt huomioida sekulaarinen käyttö. Urkuja alunperin käytettiin mm. sirkussoittimena. Sibelius-talon esitteessä mainitaan urkujen esittelytuokioissa äänien ulottuvan puupillien pörinästä lintujen lauluun.

Ensi kesänä esiintyvä Trotter ei aio soittaa liian lyhyiilä harjoitusajoilla. Joten laadukkaita urkukonsertteja tuskin kuulemme Sibeliustalossa - sensijaan puupillen pörinää kympillä!

Rautatiepäivälla historian havinaa

Isäni oli aikoinaan veturitalleilla tallimiehenä. Lapsena veimme äidin kanssa isälle eväitä 500 metrin päässä olleeseen työpaikkaan. Vajaan kolometrin päässä keskustasta oli mukava mopoilla kauniina lauantaipäivänä

Rautatiepäivillä 1007 Ukko Pekka 1009 saapui museoraiteelle, junassa oli 400 matkustajaa.
Kaikenikäisille riitti toimintaa päivillä . Osa kiipeili veturiin ja jotkut tunnelmoivat nostalgisesti. Lapset saivat ajeluttaa vanhempiaan resiinalla. Entisöidyt vaunut olivat suosiossa.

Lahtelaisten Risto ei ole ajokunnossa mutta höyrysi kuitenkin hengessä mukana. Waskiveljet ottivat vastaan junan vaskisoittimilla. Vaikkei vesitorni ja veturivarikko kaatunut Jerikon muurien tavoin (Waskiveljien koreografia ei ollut kohdallaan). Entinen vesitorni on Topparoikan käytössä joten Harjunalustan VPK vesitti Ukko-Pekan - höyryveturi tarvitsi vettä. Vesitys tehtiin samalla kun veturi käännettiin kääntöpöydällä jota sain ajella lapsena.

Tapahtimassa kävi tuhatkunta kiinnostunutta lahtelaista. Väkimäärä yllätti Topparoikka r.y:n ja makkaraa piti käydä ostamassa vähän väliä.

Muut Yhteistyökumppaneiden tarjonta kootui: Maamoottoreista, mopoja, moottoripyöriä, automobiileja, palokalustoa, Wiima-linja-auto, traktoreja . Useat lahtelaisyhdistykset esittelivät toimintaansa mm. Lahti-seura ry.

Rautatiepäivä2007

Makkaranpaisto menetelmä juhliin

Riemastuttavia lauluyhtyeitä

Veljeni laulaa Los Dementos nimessä Allan Hautalan manageroimassa vanhojen pappojen kvartetissa.

Gospelia laulaa The Fossils (VOSSIILIT). Samoin Papas no Mamas.

RRR Rocky Road Rockers esiintyi 1977 Liipolassa hengellisen musiikkiin festivaaleilla ja joutui heti esityksen jälkeen seurakunnissa esityskieltoon. Yhtyessä soittivat Matti Kärppä (kitara), Hannu Huovilainen (basso), blogaaja laulu ja rumpali Tapio Leppänen (Teurastamo 5), Yhtyeen akustinen versio esiintyi nimellä Viipurin pamaus kokoonpanolla vuilu, harmooni, kontrabasso ja kantele (jota rumpali opetteli soittamaan päivässä). RRR pääsi jälleen ääneen kaksi vuotta myöhemmin nuorison painostuksen jälkeen, josta kiitos kuuluu Jakke Naulapäälle.

Käyttämättömiä yhtye ajatuksia oli SSS (Sinned Souls Silencers). Acricolan 450 vuotisjuhlan kunniaksi kirkkoherrat Pekka Särkiö ja Timo Pokki yhdessä urkuri Pauki Pietiläisen kanssa esiintyivät acricolan ajan alboissa. Yhtye sai suosioita ja nimeäisin sen nimellä The Acricola Boys.

Talossamme toimii ex tempore pohjalla The Kolina Girls (ovet) ja rouvien ja neitien muodostama Pälpätiän girls.

Onko kahvilakulttuuria?

Hannu Huovilainen kirjoittaa blogissaan:

autot torilla

Kahvihetki torilla lauantaina kauniissa auringonpaisteessa vaikuttaa ensi alkuun mukavalta ajatukselta. Käytännössä kyse ei ole mistään torielämästä nauttimisesta, vaan enemmänkin kuin istumisesta pysäköintipaikalla. Tämän päivän torinäkymää eivät hallitse myyntipöydät ja vilkas torielämä, vaan torimyyjien autot ja niistä kantautuva musiikki. Miten tori saataisiin takaisin kaupungin asukkaille?

Olin talvella menossa kahville tuttavani kanssa. Ehdotin kahvipaikaksi viehättävää Marian Kammaria. Ystäväni toivoi että menisimme muualle, kun hänen esimiehensä pitää siellä työmaapalaveria (kiinteistöpalvelu).

Samoin asumuspalveluyksikössämme asiakas (=asukas) toteaa olevansa kahden fysioterapeutin työmaakokouksessa jossa keskustellaan henkilökunnan pukukaappien paikasta tai lomamatka suunnitelmista työajalla. Talon torstaikahvilla kahvi maksaa euron ja kirjaston kirjojen poistomyynnissä vanha raamattu puoli euroa.

Kahviloiden kahviosaaminen on jäämässä asiakkaiden osaamisesta jälkeen. Asiakkaina ajattelemme likaa kahvin edullisuutta emmekä huomaa saavamme arkkitehtuurin, kulttuurin tai historian vaikutelmaa - istumme vaikka parkkipaikalla olevassa kahvilassa.

Lue Missä viipyy kahvilakulttuuri (Viisi tähteä Kahviklinikka Missä viipyy kahvilakulttuuri?)

Rauha hiippakunnassa?

Tampereen tuomiokapituli palautti pappisoikeudet Markku Koivistolle. Toivottavasti rauha palautuu - tarvittaisiinkohan naispiispa rauhoittamaan kiivaita tunteita?

Puistokonsertti Hennalassa

Keskiviikkona jaksoin mopoilla Hennalan puistokonserttiin jossa esiintyi Laivaston Soittokunta, johtajana musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen Kuulijoita oli runsaasti. Malmstenin orkesteri (20 luvulla) Laivaston soittokunta oli "kunnon" big band. Yleisöä oli runsaasti. Ilta oli ehdottomasti kesän paras ja miellyttävin musiikkikokemus. Kova tuuli teki tepposensa okesterille joka painiskeli viritysongelmien kanssa kovassa tuulessa. Orkesterin linja-autoa käytettiin tuulensuojana!.

Kulttuuritarjontaa on runsaasti.

Lauantaina oli Arvo-Rock pikkuvesijärvellä. Paikalla oli runsaasti kuulijoita kaikkiaan 9000. Miellyttävä äänentoisto (87 dB) yllätti. Yleisö oli siististi, suurempia ongelmia ei ollut. Akaisempi blogaus Rock-konsertin valmistelu

Maanantaina oli kesäillan urkumusiikki Ristinkirkossa.

Ristinkirkon tyhjentäminen jatkuu uruilla... Edellisellä kerralla myin ohjemalehtisiä nyt sain istua kuulijana. Olli Pyylampi soitti "akatemian" tyylisen ohjelman (osoitettu urkutieteen nörteille) säveltäjinä Bach, Pachelbel, Lübeck, Franck. Bachin Preludi ja fuuga 2-molli BWV 548 alkoi järkälemaisesti Plenolla ja jatkui samalla rekisteerauksella korvia kyllästyttävästi. Uruissa on neljä sormioita - urkuri on kuin lapsi karkkikaupassa joka ei osaa valita eri makuja.

Kolmen jumalaa huutavaa koraalia (Ich ruf zu dir) kyllästytti. Lübeckin versio ei ollut säveltäjän parhaasta päästä.

Franckin h-molli koraalissa oli asiat kohdallaan. Ohjelmassa oli kiinnostava tieto - Franck ei kyennyt kiipeämään enää urkuparvelle säveltäessään kolmea koraalia eikä päässyt itse soittamaan niitä.

Koskahan urkurit huomaavat yleisönsä ohjelmavalinnoissa. Asian harrastajakaan ei jaksa olla aina korrektin kohtelias (ymmärrän että nuoriakin soittajia pitää kuunnella). Onneksi voisi aurinkoisena iltana mennä pihalle... Yleisöä oli vielä paikalla kuutisenkymmentä... Pariisissa Basbastre sai kirkon pullistelemaan 1700 luvulla soittamalla oppera-alkusoiton tyylistä musiikkia. Pietiläinen soitti Straussin Trits träts polkan edellisellä kerralla. Viini paranee lielissä niin varmaankin tämä kiinnostava soittaja kunhan alkaa luottamaan korviinsa.

Urut soivat Ristinkirkossa riittävän voimakkaasti eikä ole 400 akustista luukkua vaatimassa akustista nörttineroa ohjaamaan niitä.