18.2.10
Väriä kirkon musiikkielämään
Hyvä näinkin. Häviäjä on seurakunnan musiikkielämä. Kirkon parissa voisi kattorit tuoda sellaisia musiikillisa sävyjä, niin ettei pappien ja muiden musikkiilisesti rajoituneiden musikkimaku ottaisi yliotetta.
11.1.10
Kirkon muusikoilta osuvia kannanottoja
4.12.09
Sanctus Yves Castagnet Notre Dame de Paris
Bombarde 1701 lähettämä Yves Castagnetin Sanctus Messu, Olivier Latry at the Grand Orgue at Notre Dame de Paris. ...
16.4.09
Pääsiäinen 2009 Tilaisuudet
Pitkänperjantain jumalanpalvelus käytännön mukaan ilman urkuja. Seurakunta lauloi ilman urkuja ja otti vastuun veisuusta. Tiirismaan lukion kamarikuoro lauloi Jukka Sairasen johdolla. Tutut virret herätti veisaavan seurakunnan.
Antero Mäkelän tekstinluku loi puitteet saarnalle. Olisi toivottavaa että sananjulistuksen puheilmaisu nousisi Mäkelän tasolle.
Olemme saaneet iloita tänä keväänä mikrofoonittoman laulun palaamisena.
Jumalanpalveluksen ääniakustiikka on löytynyt uudelleen. Liturgin laulu oli ajoittain liikaa vahvistettu. Pitkänperjantain kirkko oli selkeämpi kun urut eivät päästäneet pihaustakaan. Jumalanpalveluksien elementtien määrä oli pienempi.
Gospel kuoron konsertti jäi kustannussyistä väliin. Pääsiäisajan musiikkitilaisuuksiin osallistumista rajoittaa ohjelmien/lippjen kulut (noin 50€).
Pääsiäinen
Pääsiäispäivän jumalanpalveluksessa liturgi ilmoitti hienovaraisesti sielunhoitajan tavoin kirkkokansan joukossa tapahtuneesta sairauskohtauksesta rukoillen. Loppusoittona kuultu "Kritus nousi kuolleista" ei saavuttanut samaa tunnetta kuin ortodoksien laulamana.
Pääsiäispäivän Illan tuomasmessussa kävi ilmi kanttori Aurora Ikävalon (joka tuntui olevan tulessa koko pääsiäisen) laaja-alaisuus muusikkona sekä Kaija Jyrkän organisaatiokyky. Musiikkiryhmä oli yksi toimivimmista mitä olen kuullut.
Toinen pääsiäispäivä
Toisen pääsiäispäivän kirkkoon kerääntyi satakunta kuulujaa harmaasta aamusta huolimatta. Helpot ja tutut virret. Liturgi oli hienovarainen.
Toisen pääsiäispäivän GospelStomp jaksoi vielä vetää väkeä. Paikalla oli noin viisi kuulijaa laulajaa kohti. Illan kohokohta oli Martti Peipon klarinetti. Peippo on yleismuusikko jolta onnistuu barokin esittäminen aina teatterimusiikkin asti. Vaikutelmaksi jäi että gospel tarvitsee suursiivousta.
8.4.09
Menokatu - Sinfonia Lahden Pääsiäiskonsertti
Ke 8.4. klo 19 Ristinkirkko Matteuspassio
PÄÄSIÄISKONSERTTI
Andreas Spering, kapellimestari
Corby Welch, evankelista ja tenoriaariat
Juha Kotilainen, Jeesus
Hanna-Leena Haapamäki, sopraano
Vanessa Barkowski, altto (huom! solistimuutos)
Jouni Kokora, bassoaariat
Dominante-kuoro, valmennus Seppo Murto
Laulupuu-kuoro, valmennus Terhi Hildén"
Kaupunginorkesteri järjestää ahtisaarnan Ristinkirkossa Matteus-passion muodossa. Lahtelaisuutta edustaa Laulupuu kuoro ja kaupunginorkesteri. Dominante on pääkaupunki seudulta. Ennen sotia Lahden kirkkokuoro esitti Messiaksen kanttori Aarnion johdolla. Lahteen tarvitaan kuoromies joka luo tarvittavan yhteisön aktivoimalla seurakunnat tuottamaan näitä tapahtumia. Suurteoksia voi esittää pienemmäkin orkesterilla. Osaavia kapellimestareita ja muusikkoja on Lahdessa, ettei joka vuosi tarvinne tuottaa niitä Lahteen.
29.3.09
Virkistäviä negrospirituaaleja
Tilaisuus oli jo virkistävää ettei tarvinnut pohtia urkujen kunnon vaikutusta esitykseen.
Aurora Ikävalko, Kaisa Näreranta, Tuula Saarensola ja Pauliina Raejärvi. Ohjelmassa oli uudempia ja vanhempia lauluja eri kokoonpanoin sooloista neliääniseen lauluun sekä pianosäestyksellä sekä acapella esityksiä. Musiikkiyhtye on toiminut vuodesta vuonna 2006 ja esiintynyt sen jälkeen lukuisissa eri pääkaupunkiseudun kirkoissa. Yhtye toi oman panoksensa Jokelan tapahtumien jälkihoidossa.
Kovaäänisiä ei olisi tarvinnut käyttää. Osaavat laulajat hyödynsivät muutenkin voimakasta akustikkaa, kuten ammattimuusikoilta odottaa.
27.1.09
Kanttoria kaivataan edelleen Ristinkirkkoon
Urkuri Pauli viesti: Peter M. ei siis tule töihin meille; hän sai työpaikan Budapestistä. Srk-neuvosto päättänee tänään, että Aurora Ikävalko jatkaa sijaisena, ja Ristinkirkon kanttorin virka laitetaan uudelleen hakuun kevään myötä.
Ristinkirkon A-kanttoria hoidettu pitkään virassa sijaisilla jotka ovat äänellisesti mikrofiinia tarvitsevia. Seurakuntalaulu tarvitsee kanttoriksi kunnon luonnollisella, koulutetulla äänellä varustetun laulajan joka kuuluu ilman sähköä.
Tilannetta vaikeuttaa se että A-kanttoreita ei paljoa valmistu. Sopivia musiikinjohtajia on Lahdessa saatavilla.
Kunnon katttorit ilmoittaukoot.....
25.8.08
Arvo Survo Ristinkirkossa
Pitkä saarna alkoi Survon laululla jonka hän itse säesti. Survolla on hyvä lauluää ja kitaransoittotaito. Saarna lähti "lentoon" ja päättyi hyvin alustettuun uskontunnustuksen.
Seppo Korhosen Pro Cantokuoron lauluryhmä esitti johtajansa sovittamia urlusäestyksellä hengellisiä lauluja mm. Antti Acreniukselta. Kuoron sointi sai soinnut kuulostamaan taivaaliselta,
Hannu.Heikki Halulinen palveli kanttorina. Pauli Pietiläinen soitti loppusoittona harvoin kuultua Vincenzo Petralia. Sävellys oli aikansa tyylin mukainen (1800 luvun loppupuoli) jolloin soitettiin kirkoissa oppera-alkusoittoja ja sotilasmusiikkia.
Teksti- ja musiikkipitoinen jumalanpalvelus kesti kaksi tuntia eikä tuntunut liian pitkältä.
21.8.08
Seurakunnan vahti urkuviikon konsertissa
Vieressäni istunut kuulija kertoi toisen kuulijan kertoneen olevansa seurakunnan neuvoston asettamana vahtina urkuviikon keskiviikkoillan konsertissa. Tunsin henkilön ja kerroin hänen nimensä ja asemansa.
Vanhempi rouva oli ymmällään ja ei voinut käsittää tilannetta.
27.12.07
Kitarakuorot peliin
Isäni johti kitarakuoroja viisikymmentäluvulla. Laulajia jotka soittivat kitaraa, laulettiin unisonossa. Joissakin kokoonpanoissa oli viuluja, harmonikkoja ja jopa sitroja ja sahoja. Vaasan kaupunginorkesterin trumpetisti piti sitä erittäin harmoonisena. Reijo Korhonen pitää todennäköisenä kitarakuorojen soinnin olevan parempia kuin aikoinaan musiikkikasvatuksen tason noustua. Harrastus hyydytettiin a capella laulun tieltä kirkkokuorojen keskittyessä niihin.
Nyt voitaisiin herättää henkiin hyvä harrastys. Hanuria käytti jo Aimo Känkänen.....
Löysin Nokiamission verkkokaupasta http://www.nokiamissio.fi/kauppa/product_info.php?products_id=478&osCsid=535:
Tämän äänitteen tarkoituksena on nostaa esiin Pitkästä kirjasta lauluja, jotka mielestämme ansaitsevat tulla muistetuiksi. Nämä laulut herättävät meissä useimmissa paljon muistoja ja tunteita. Monet niistä ovat sanomaltaan ajankohtaisia ja koskettavia, koska ihmisen elämä on edelleen vaikeaa vaellusta, Jumalan etsimistä ja taivaskaipuuta. Makaan telttapussien päällä puhujapöntön takana. Tallattu ruoho tuoksuu nenässäni ja ilma on tiivis syrjäkylän koulun teltassa. Isä on juuri lopettanut palavan herätyssaarnansa ja pieni kitarakuoro virittäytyy pitkän laulukirjan ääreen. Väsymys alkaa painaa pientä miestä ja vaivun uneen tutun laulun säveliin: "Tuhlaajapoika vieraalla maalla..."
9.7.07
Tuomas Pyrhönen Kesäillan urkumusiikissa
Pyrhönen soli tehnyt transkriptiot ja urkusovitukset kappaleisiin.
Pyrhönen on julkaissut jo toisen cd-levyn Crisantemi - A Selection of Organ Transcriptions Omfalos OMF002 2007 joka kävi varsin hyvin kaupaksi konsertin jälkeen. (Tunti annos kuultavaksi kerralla).
Tilaisuus muodostui miellyttäväksi ei-urkumusiikin tuokioksi uruilla jota tavallinen kuulijakin jaksaa kuunnella Kuulan Lampaanpolskineen.
Pyrhönen on kehittymässä kuulijoidensa kanssa kommunikoivaksi muusikoksi
Tuomas Pyrhösen verkkosivut, Tyylikkäiltä verkkosivuilta löytyy konserttien kappaleet selostuksineen.
13.2.07
Recquerdos: Music for a while
Ristinkirkossa 11-2-2007 klo 18
Ohjelma 5€
H. Purcell ja J. Downland
Yksi miellyttävimmistä musiikkikokemuksista Ristinkirkossa. Pienen yhtyeen laulu ja soitto täytti kirkon akustiikan uskomattomalla tavalla.
Recquerdos on espanjaa ja merkitsee ”terveisiä” tai ”muistoja”. Vuonna 2001 perustettu yhtye ei ole koko ajan samassa kokoonpanossa. Teorbi oli ensimmäistä kertaa Lahdessa. Ohjelmassa oli sanat suomkesi ja englanniksi.
Yhtyeen esityksissä näkyi sen jäsenten mieltymys vanhaan musiikkiin. Yhtyeen jäsenten nimet oli mainuttu selvitysosassa – ei itse ohjelmassa. Aikaisemmin levyltä kuunneltuna aito esitys antaa korvalle mahdollisuuden poimia yksityiskohdat.
Kuulijoita oli kaksinkertainen vanhan musiikin opetuslasten joukko.
14.1.07
Nuorten kuoro 50 - 60 luvulla - tietojen keruu
Kanttori Aarnio johti 1951 saakka, Tauno Äikää johti 1957 asti ja Aimo Känkänen jatkoi.
Kuorossa oli parhaimmillaan 40 laulajaa
Kuoro muutti nimensä Lahden seurakuntakuoroksi laulajien ikäännyttyä.
Urkuviikon kronikassa on kuvia kuorosta..
Kuorossa laulaneiden joukossa on ollut Meeri Domke, Tuula Laitinen, Meeri Artell ja Juhani Siikanen. Kuvasta voisi tunnistaa lisää laulajia. Taloustoimiston kassa lauloi myös - en muista nimeä. Aulis Parviainen.
Jos muistat tai tiedät ketä on ollut kuorossa niin voisitko kirjoittaa lisää tietoa kommentteihin tai Mauri Malkavaaralle?