Viikon vipinää

Maanantaina ajoin keskussairaalaan kontrollikäynnille mopolla kun invataksit olivat kiireiset. Tietyöt ovat entisen raviradan rinteessä joten pyöräilijän kannattaa valita toinen reitti. Satoi hiukkasen. Palasin Jalkarannan kautta. Palvelulinja 35 ajaa viimeisen vuoron keskussairaalalta klo 13.15 vaikka vastaanottotoiminta jatkuu vielä.

Maanantain Kesäillan urkumusiikissa Mukkulan kanttoriurkuri Marjaa Liimatainen soitti vaativan ohjelman jossa oli säveltäjinä Krebs ja Guilmant. Krebs oli 20 minuuttia pitkähkö kyllästyttävä teos vaikka Bach sanoi "Es ist nür ein Krebs on meiner Bach". (Purossani on vain yksi rapu) kuvatessaan oppilaitaan. Guilmatin sonaatin railakas kieliäänikertarekistöröinti oli yläkerrassa kovahko Petrin mukaan. Konserttiin tulevan kannattaa valita istuinpaikaksi eteinen jossa urun sointi on miellyttävän vaimea (vrt. Sibeliustalo jossa Kiviniemi ja Ericsson käytti vahvistinta!). Opin asisan 1980 iltävaltaliselta urkuri Hans Haselböckiltä joka istui kaikki konsertit eteisessä.

Kaiken kaikkiaan Liimataisen suoritus oli kunnioitettava. Guilmantia olen kuullut kahdesti 40 vuoden aikana ja sopi todella hyvin kesäillan urkumusiikkisarjaan. Kiitos Pauli Pietiläiselle joka Kalevi Kiviniemen tapaan antaa esiintymistilaa lahtelaisille kollegoilleen.

Tiistaiaamuna aamulenkillä Kahvipaussissa nuoresta kahvilamyyjästä vanha avioliitossa oleva mies totesi: kyllä neitistä voisi tonnin tarjota... Sitten oli apteekki vuorossa (keskustelu ei vaikuttanut asiaan). Reseptien käsittely vie aikaa kaksikymmentä minuuttia ja koko käynti tunnin verran. Apteekissa on todella tarkkaan huomioitu ettei tule virhetoimituksia. Kelan paperisota kuitenkin ihmetyttää. Prosessin aikana oli aikaa proviisori Petrin kanssa analysoida edellisen illan konserttia. Petri on lahtelaisen urkumusiikin voimavara. Tekee levyihin selostukset ja varmistaa ettei urkuviikon ohjelmien asiatiedot ovat oikein.
Viikon lääkkeiden laitto dosettiin vien puolisen tuntia. Käytännössä aikaa kuluu kaksi tuntia apteekkikäynteineen. Iltapäivän pesin pyykkiä kaksi koneellista, noin nelisen tuntia ja blogasin,

Illalla Heinolan kesäteatterissa oli musikaali Lainahöyhenissä. Rooleissa mm. Markku Nenonen, Eero Saarinen, Oiva Lohtander, Sinikka Sokka, Oula Kitti. Jenni Kitti ja Hanna-Riikka Siitonen. Broadway musikaali on sisällöltään ajankohtainen. Vaikeita ja jopa kipeitä asioita (homoutta) käsitellään villin koomisesti ja mukana on vauhdikkaita musiikkinumeroita tanssilla (kuusi miestä naisina kahden aidon kanssa) ja höyhenillä maustettuna. Orkesterin puhaltimet kokivat viritys ongelmia niin kuin ulkona tuleekin, 440 a:n vire laskee hertzin kolmea astetta kohti (esitys kesti vartin yli kaksi tuntia. Miksauksessa laulu jäi alle mm. Hanna-Riikan loppusoolo. Neljän tunnin käynti. Paikalla ole kolme Lehtimäen ja kaksi Reissu-Ruoti Oy: linja-autoa.

Keskiviikko aamuna kysyin satamasta kokosta. Kahvilamyyjä sanoi että järjestäjillä ei ole varaa palkata järjestysmiehiä. Ilmaiset kokkojuhlat ovat harvinaisia Lahdessa. Yleensä näyttää olevan 10€ pääsymaksu (25€ perhe) ohjelman kulujen peittämiseksi. Mukkula ei ehtinyt rakentaa kokkoa viranomaisten sataman päätöksen venyessä. Herrasmannissa on kokko (9 km). Satamassa on kokon korvikkeena kuitenkin sambakarnevaali!

Keskiviikon iltapäivällä osallistuin Heinäkatulaisten Ankkalammenretkelle Launeen perhepuistoon (kartassa niemellä Sorsalampi). Ei ole ollut kertaakaan ettei olisi satanut - tällä kertaa tuli muutama pisara. Ihmettelin kerrosmaisia metallikaukaloita , liitokiekkojen säilytystelineitä joihin henkilökunta korjasi frisbeitä. Havaitsin ensimmäistä kertaa golf kentän 9 reikineen. Iltaisin petataan fribee-golfia. Kypärä on tarpeellinen varuste ettei kolahda päähän. Aamulla sai lähtöpaukkunsa puistoon rakennettava jäähalli 1,3 miljoonaa € (Sibeluistalon halpaurkuversio maksoi 1,2 miljoonaa €). Heräsi ajatus että Sibeliustalon urut olisi voinut sijoittaakin sinne ja olisi voitu soitta Emil Waldteufelin luistelijan valssia.

Päivällisen jälkeen saunaan ja iltasella nauttimaan satamaan lokkien jota kuulee myös Myrskyluodon Maijassa (Lasse Mårtensonin sävellys).

Sibeliustalo - väärä paikka uruille

Erkki Krohn keräsi urun väärään paikkaan. Keskustelin kaksi vuotta sitten Virtasen urkutehtaan johtajan kanssa. Pertti Metsävuo oli sitä mieltä ettei siellä ole uruille riittävää käyttöä ja mainitsi esimerkkinä Finlandia talon.

Urut olisi pitänyt rakentaa joko Lahti Hallin tai Trion "urkuaulaan" Philadelfiassa on ent. Wanamakerin tavaratalo jossa soi yli 400 äänikertaiset urut 15000 kuulijalle kaksi kertaa päivässä.

Urkujen soinnissa olisi pitänyt huomioida sekulaarinen käyttö. Urkuja alunperin käytettiin mm. sirkussoittimena. Sibelius-talon esitteessä mainitaan urkujen esittelytuokioissa äänien ulottuvan puupillien pörinästä lintujen lauluun.

Ensi kesänä esiintyvä Trotter ei aio soittaa liian lyhyiilä harjoitusajoilla. Joten laadukkaita urkukonsertteja tuskin kuulemme Sibeliustalossa - sensijaan puupillen pörinää kympillä!

Rautatiepäivälla historian havinaa

Isäni oli aikoinaan veturitalleilla tallimiehenä. Lapsena veimme äidin kanssa isälle eväitä 500 metrin päässä olleeseen työpaikkaan. Vajaan kolometrin päässä keskustasta oli mukava mopoilla kauniina lauantaipäivänä

Rautatiepäivillä 1007 Ukko Pekka 1009 saapui museoraiteelle, junassa oli 400 matkustajaa.
Kaikenikäisille riitti toimintaa päivillä . Osa kiipeili veturiin ja jotkut tunnelmoivat nostalgisesti. Lapset saivat ajeluttaa vanhempiaan resiinalla. Entisöidyt vaunut olivat suosiossa.

Lahtelaisten Risto ei ole ajokunnossa mutta höyrysi kuitenkin hengessä mukana. Waskiveljet ottivat vastaan junan vaskisoittimilla. Vaikkei vesitorni ja veturivarikko kaatunut Jerikon muurien tavoin (Waskiveljien koreografia ei ollut kohdallaan). Entinen vesitorni on Topparoikan käytössä joten Harjunalustan VPK vesitti Ukko-Pekan - höyryveturi tarvitsi vettä. Vesitys tehtiin samalla kun veturi käännettiin kääntöpöydällä jota sain ajella lapsena.

Tapahtimassa kävi tuhatkunta kiinnostunutta lahtelaista. Väkimäärä yllätti Topparoikka r.y:n ja makkaraa piti käydä ostamassa vähän väliä.

Muut Yhteistyökumppaneiden tarjonta kootui: Maamoottoreista, mopoja, moottoripyöriä, automobiileja, palokalustoa, Wiima-linja-auto, traktoreja . Useat lahtelaisyhdistykset esittelivät toimintaansa mm. Lahti-seura ry.

Rautatiepäivä2007